Puupölylle altistumisella on monia terveysvaikutuksia, jotka voivat ilmetä sekä allergisina että ei-allergisina reaktioina. Yleisimpiä puupölyyn liittyviä terveyshaittoja ovat silmien ja hengitysteiden ärsytys sekä iho-oireet.
Tarkemmin eriteltynä puupölylle altistuminen voi aiheuttaa:
- Silmien sidekalvotulehdusta, johon liittyy punoitusta, kutinaa, vuotoa ja turvotusta.
- Nenän toiminnan muutoksia ja allergista nuhaa.
- Yskää ja keuhkoärsytystä.
- Iho-oireita, kuten ihottumaa.
- Astmaoireita ja astmaa. Sekä tuoreen että kuivan lehti- tai havupuun käsittelyssä voi esiintyä astmaa ja astmaoireita.
- Nenän ja nenän sivuonteloiden syöpää pitkäaikaisessa altistumisessa.
Puupölyn terveyshaitat voivat syntyä allergisen tai ei-allergisen vaikutusmekanismin kautta. Ärsytysvaikutuksia ja hengitystieoireita voi esiintyä jo suhteellisen pienillä puupölypitoisuuksilla, jopa alkaen tasolta 0,5 mg/m³. Vuosikymmenien altistuminen suurille puupölypitoisuuksille liittyy suurentuneeseen riskiin sairastua nenän ja nenäonteloiden syöpään.
Monissa tutkimuksissa on havaittu annos-vaste riippuvuus ylähengitystieoireiden ja puupölypitoisuuden välillä, ja ylähengitystieoireita voi esiintyä jo 0,5–1 mg/m³ puupölypitoisuuksille altistuvilla. Lisäksi puupölylle altistuminen voi aiheuttaa keuhko-oireita, kuten yskää, kroonista keuhkoputkentulehdusta, keuhkojen toimintakyvyn muutoksia sekä astmaoireita.
Tietyt puulajit, kuten abatsi, tiikki ja mahonki, voivat aiheuttaa astmaa herkistämällä. Myös mänty ja monen eri puulajin sekapöly voivat aiheuttaa herkistymistä. Silmätulehduksia voivat aiheuttaa erityisesti trooppiset puulajit, kuten tiikki ja mahonki.
On tärkeää huomata, että suurentunut syöpäriski liittyy erityisesti kovapuupölylle (lehtipuupölylle) altistumiseen, mutta riski on suurentunut myös havupuupölylle altistumisen yhteydessä. Työperäisten sairauksien rekisteriin on kirjattu useita tapauksia, joissa puupöly on aiheuttanut ammattiastmaa ja nenän sivuonteloiden syöpää.
Puupölylle altistumisen arvioinnissa huomioidaan hengittyvän pölyn ilmapitoisuus, koska puupölyn vakavimmat terveysvaikutukset kohdistuvat nenään ja ylempiin hengitysteihin. Suomessa arvioidaan noin 45 000 työntekijän altistuvan puupölylle.